Robotti ihmisen apuna

Pepper on humanoidirobotti, joka on tarkoitettu asiakaspalvelutoimintaan.  Pepper robotti voi toimia esimerkiksi asiakkaan opastajana, asiakaspalautteen kerääjänä tai viihdyttäjänä. Pepper robotti ottaa ihmiseen kontaktia sen useiden kameroiden ja sensoreiden ansiosta. Robotin on mahdollista jopa tunnistaa asiakkaan tunnetila ja kommunikoida tämän mukaisesti. Lisäksi Pepper robotilla on integroitu tablettitietokone, jonka avulla voidaan esimerkiksi näyttää lisätietoja.

Pepper-robotti kysyy kuinka voi olla avuksi. Kuva: Jasmin Reittilä

Vierailin helmikuussa avatussa Kalasataman terveys- ja hyvinvointikeskuksessa tutustumassa kyseiseen robottiin. Pepper on varsin ystävällisen näköinen robotti suurine silmineen, kehon eleineen ja pehmeän muotoilunsa ansiosta. Pepper seuraa hieman välkkyvällä katseellaan ja liikkeellä häntä kohdistuvaa asiakasta, tervehtii iloisesti ja kysyy kuinka voi olla avuksi.

Integroidusta tablettitietokoneesta voi valita aluksi haluamansa kielivalinnan: suomen, ruotsin tai englannin. Tämän jälkeen valikosta on mahdollista valita haluamansa kohta neljästä eri vaihtoehdosta: opastus, palaute, selfie tai tanssi. Opastuksesta painamalla Pepper opastaa ilmoittautumaan tai lähimmälle wc:lle. Valitessaan ilmoittautumisopastuksen saa asiakas ohjeet terveyskeskus ilmoittautumiseen sekä robotin selostamana, että yhdessä tabletille ilmestyvinä kuvina. Robotti huomioi myös sen, että terveys- ja hyvinvointikeskuksessa on useita eri palveluita ja täten myös useita eri ilmoittautumisautomaatteja ja osaa kertoa mistä kyseisen ilmoittautumisautomaatin löytää. Pepperin kanssa voi käydä myös pientä keskustelua, kuten kysellä kuulumisia. 

Pepper valmiina ottamaan selfien kanssasi. Kuva: Jasmin Reittilä

Kalasataman terveys- ja hyvinvointikeskuksen lisäksi Pepper-robotteja voi tavata erilaisista asiakaspalvelutehtävistä myös muualta. Robotti on mahdollista esimerkiksi tilata tapahtumaan viihdyttämään tai pitämään puheenvuoro. Robottia on kokeiltu esimerkiksi vanhuspalveluissa, missä se on saanut aikaan sosiaalista kanssakäymistä, josta voit lukea lisää täältä: https://www.sipoo.fi/fi/ajankohtaista/?a=viewItem&itemid=56159&fbclid=IwAR0QX0YWopgucYOvJQQftGlnsAnFGyklxIySo2ji19tQ35edVWblVX4ZM1c 

Pepperiä on käytetty lisäksi suomen kielen opetuksessa maahanmuuttajille.  Pepperin kanssa ei tarvitse stressata kielellisestä osaamisestaan. Lue lisää Pepperistä suomen kielen opettajana:  https://yle.fi/uutiset/3-10187384

Vaikka alkuun robotti vaikutti lähinnä lapsille tarkoitetulta leikkimisvälineeltä saa robotti myös hieman epäröivän opiskelijan mieltymään itseensä. Robotin suuret tuikkivat silmät, iloinen puhe ja robottimaiset eleet saavat hyvälle tuulelle. Käyttäjäkokemuksena robotti oli yksinkertainen ja helppo ja täten robotista saa apua niin nuori kuin iäkkäämpikin asiakas. 

Pepper on ensimmäisiä asiakkaiden parissa toimivia robotteja terveys- ja hyvinvointialalla. Robotiikka kehittyy ja lisääntyy todennäköisesti lähitulevaisuudessa, joten sekä henkilökunnan, että asiakkaiden on hyvä aloittaa robotiikkaan tutustuminen jo tässä vaiheessa Pepperin tyyppisellä tekniikalla. Tekniikan kehittymisen myötä voitaisiin robotiikkaa hyödyntää huomattavasti laajemmin terveys- ja hyvinvointialalla, kuten sairaaloiden eri osastoilla niin viihde- kuin hyötykäytössä. Robotiikkaa voisi kehittää hoitajien sekä lääkärien tueksi keräämään ja kirjaamaan informaatiota asiakkaan voinnista, ilmoittamaan asiakkaan voinnin muutoksista ja toimimaan asiakkaiden tukena tarvittavissa toimissa tai toimenpiteissä.  

Kuka tietää mitä kaikkea robotiikalla voikaan tulevaisuudessa tehdä?

Tulevaisuuden teknologiaterveisin,

Jasmin R.

Sairaanhoitajaopiskelija

Nouse ylös, kehosi kiittää!

Voisiko aktiivisuusrannekkeesta tai älykellosta olla apua nykyajan istumistrendiin? Nykyaikana istutaan huomattavasti. Istutaan niin kotona, autossa, koulussa kuin töissäkin. Lisäksi istutaan pitkiä aikoja kerrallaan. Vaikka työpäivän jälkeen tekisi kuntosalilla tunnin harjoituksen, ei tämä vielä riitä kumoamaan istumisen terveyshaittoja.  Paljon istuvilla sydän-ja verisuonisairausten sekä muun muassa tyypin 2 diabetekseen sairastumisen riski on suurentunut. Lisäksi istuminen heikentää lihaksistoa, haurastuttaa luustoa sekä kuormittaa alaselkää. Istumisesta tulisikin pitää taukoja noin 20-30 minuutin välein. ^[1] Seisomaan nousun ja liikkeen positiiviset vaikutukset näkyvät esimerkiksi vireystilan parantumisena, sykkeen ja verenkierron parantumisena, lihasten aktivointina, aineenvaihdunnan vilkastumisena sekä nivelten notkistumisena.

Mallintava kuva liikkumisen vaikutuksista ^[2]

                                               

Koska runsas istuminen on todettu terveydelle haitalliseksi, on istumisen vähentämiseksi laadittu kansalliset suositukset. [3] Suosituksissa on huomioitu henkilön ikä. Suosituksissa esimerkiksi kehotetaan kouluikäisiä tauottamaan yhtäjaksoista istumista, kannustetaan liikuntaharrastuksiin ja koulumatkojen kulkemiseen kävelemällä. Työikäisiä muistutetaan, että aktiivisten toimintatapojen käyttöönottoon voi saada tukea työterveyshuollolta. Ikääntyneille suositellaan erityisesti lihasvoimaa ja tasapainoa harjoittavaa liikuntaa kaatumisriskin ehkäisemiseksi.

Teknologia laittaa liikkumaan 

Vaikka teknologia saattaa passiivoittaa meitä, on nykyteknologian avulla myös mahdollista lisätä arkista aktiivisuutta. Tämä onnistuu esimerkiksi mittaamalla istuma-aikaa. Tähän sopiva teknologian väline on aktiivisuusranneke, urheilukello tai älykello. Rannekkeen tai kellon on mahdollista muistuttaa ja kannustaa istujaa liikkumaan, mutta myös paljon muuta. Just sopivasti blogissa kirjoittaja kirjoittaa, kuinka hänen ostamansa aktiivisuusranneke on alun epäilyksien jälkeen osoittautunut hyödylliseksi laitteeksi. Blogissa kirjoittaja kertoo myös ehdotuksia, joilla lisätä omaa aktiivisuutta arjessa. https://justsopivasti.com/blog/lisaako-aktiivisuusranneke-liikkumista-testissa-fitbit-charge-hr/

Laitteita on kuitenkin monen merkkisiä ja monen hintaisia. Mistä tietää, mikä itselle kannattaa valita ja mikä erottaa esimerkiksi aktiivisuusrannekkeen älykellosta? 

Erilaisilla rannekkeilla on mahdollista seurata omaa terveyttään vuorokauden ympäri. Rannekemalleja löytyy erilaisia ja erilaisilla toiminnoilla. On varmasti hyvä miettiä, mitä itse rannekkeelta hakee. Rannekkeita on eri kokoisia ja eri näköisiä. Rannekkeissa voi olla kosketusnäyttö, mutta mikäli tällaista ei ole, voi rannekkeen mittaukset yhdistää älypuhelimeen Bluetooth- toiminnolla, ja lukea jälkeen päin puhelimen sovelluksesta päivän mittaustiedot. Toiset rannekkeet ovat vesitiiviitä ja näitä voi hyödyntää esimerkiksi uidessa. Osa rannekkeista on hyvinkin erikoistuneita ja mittaavat jopa hapenottokykyäsi ja kehon palautumista suorituksesta. On siis hyvä miettiä mitä ominaisuuksia rannekkeelta haluat ja mikä motivoi juuri sinua.  

Aktiivisuusranneke

Edullisemmat laitteet, aktiivisuusrannekkeet ovat keskittyneet lähinnä arkiliikkumisen seurantaan. Ne ovat kohtuu hintaisia, ja innostavat liikkumaan. Aktiivisuusrannekkeet mittaavat lähinnä askeleita, poltettuja kaloreita ja unta. Aktiivisuusrannekkeita on saatavilla eri näköisiä ja ne ovat usein melko pienikokoisia ja huomaamattomia, joskus jopa koristeltujakin. Näin ne sopivat ranteeseen niin arkena kuin juhlanakin. Akunkesto on usein aktiivisuusrannekkeissa hyvä.

Polar loop 2 on edullinen aktiivisuusranneke, joka mittaa aktiivisuutta, unenlaatua ja ohjastaa sekä motivoi aktiivisempaan elämään muun muassa muistuttamalla, että on aika liikkua. Ranneke on vedenkestävä, joten ranneketta on hyvä pitää vaikka sateellakin. Aktiivisuusrannekkeen puhelinsovellus on yhdistettävissä niin iOS, kuin Android laitteeseen. Kello on melko yksinkertaisen ja jopa siron näköinen, mikäli ei esimerkiksi halua tavallista kellotaulua ranteeseensa.

Polar loop 2 crystal ^[4]

                       

Lumen lumoissa blogista voit lukea lisää Polar loop 2 rannekkeesta, kuinka se on liikuttanut blogin kirjoittajaa ja millaisia ominaisuuksia itse rannekkeessa on. Blogissa kerrotaan myös rannekkeen lisävarusteesta, sykevyöstä, jonka voi hankkia halutessaan tietoa omasta sykkeestään. https://www.lumipallo.fi/lumenlumoissa/2015/12/07/testissa-polar-loop-2-aktiivisempi-elama/          

Urheilukello

Urheilukello on hieman aktiivisuusranneketta kehittyneempi aktiivisuutta mittaava kellon näköinen laite. Urheilukello sopii henkilölle, joka haluaa mitata liikkumistaan ja urheilusuorituksiaan tarkemmin, kuin mitä aktiivisuusrannekkeella on tarjota. Urheilukello mittaa käyttäjänsä sykettä sekä sisältää GPS paikantimen, jonka ansiosta on mahdollista seurata esimerkiksi, kuinka pitkän matkan on juossut ja minkälaista nopeutta.

Suunto 3 fitness on tyylikkään näköinen urheilukello, joka soveltuu urheilusuoristusten seuraamiseen sekä aktiivisuuden seurantaan. Kello luo käyttäjälleen viikon mittaisen harjoitteluohjelman perustuen käyttäjän kuntotasoon. Harjoitteluohjelman tarkoitus on parantaa urheilukellon käyttäjän kuntoa. Harjoitteluohjelman lisäksi kellosta löytyy aktiivisuusrannekkeen tavoin askeleet, kalorinkulutus sekä unitiedot, mutta lisäksi kello mittaa myös stressitasoa ja harjoituksesta palautumista. Tiedot on mahdollista tallentaa Suunnon omaan sovellukseen nimeltä Suunto app.      

Suunto fitness 3 ^[5]  

Suunto 3 fitness kokemuksista voit lukea lisää blogista nimeltä Paljon rakastettavaa, jossa on hyvin kuvattu kellon ominaisuuksia, kerrottu Suunto sovelluksesta sekä kerrottu itse kellon käytöstä.  https://paljonrakastettavaa.blogspot.com/2018/04/suunto-3-fitness-kokemuksia-alekoodi_80.html

Älykello

 Älykello puolestaan eroaa siten, että älykelloon on urheiluominaisuuksien lisäksi mahdollista esimerkiksi vastaanottaa viestejä, tarkastella kalenteria ja katsoa säätiedot. Kello yhdistetään puhelimeen, johon on mahdollista ladata erilaisia sovelluksia kellon malista riippuen. Mikäli kellotaulu ei miellytä, voi kellon olla esimerkiksi sovellus, jolla muokata kellotaulusta oman näköisensä.

Myös itse olen aktiivinen älykellon käyttäjä. Käytössäni on Garminin vivoactive 3 älykello. Kyseisen älykellon olen valinnut ominaisuuksien perusteella. Itse halusin aktiivisuuteni mittaamiseen aktiivisuusrannekkeelta/älykellolta useampia ominaisuuksia mahdollisimman laadukkaasti, joten päädyin kyseiseen malliin.

Vivoactive 3 muistuttaa ulkonäöltään rannekelloa ja on kosketusnäyttöinen. Laite mittaa muun muassa askeleita, noustuja kerroksia, sykettä, hapenottokykyä, stressitasoa, kalorinkulutusta ja unen laatua. Lisäksi laitteeseen on mahdollista vastaanottaa viestejä sekä puheluita ja laitteella on mahdollista jopa maksaa lähimaksulla ostoksia. Laitteessa on käytetty gorilla lasia, jonka ansiosta ei tarvitse huolehtia, että suorituksen aikana kellon kolahtaessa johonkin, näyttö hajoaisi. Laitteen avulla on mahdollista seurata tietyn urheilulajin suorituksia, esim. uinti ja erilaisia urheilulajeja on mahdollista ladata laitteeseen, mikäli niitä ei oletuksena laitteesta löydy. Lisäksi käytössäni on Garmin connect mobiilisovellus, josta voin seurata aktiivisuuttani tarkemmin ja esimerkiksi osallistua viikon askelhaasteeseen. Olen myös asettanut itselleni päivittäisiä tavoitteita, kuten 10 000 askelta päivän aikana.

Garmin vivoactive 3 kellotaulusta näkyvät viikon tehominuutit, päivän askeleet sekä päivän aikana noustut portaat. Palkit täyttyvät väristä, kun päivän tavoite on saavutettu. [6]

Sovelluksesta näkee ensivilkaisulla muun muassa ajankohtaisen sykkeen sekä stressitason. Sovelluksesta voi tarkastella tarkemmin esimerkiksi päivän sykkeitä sekä unitietoja. [6]

 Kokemukseni älykellosta

Olen ollut tyytyväinen kellooni. On mielekästä seurata omaa liikkumistaan ja aktiivisuuttaan. Sykkeen mittauksen myötä on voinut tarkastella urheilusuorituksia ja lepoa tarkemmin kuin aiemmin. Vastaanotan kellooni viestit, mutta tiettyjen sovellusten viestit olen asetuksista mykistänyt. Olen asettanut kelloon itselleni sopivat tavoiterajat, esimerkiksi 10 000 askelta päivässä ja vähintään 150 tehominuuttia viikossa. Vaikka hankin tarkoituksella monipuolisen laitteen, on kellossa niin monta ominaisuutta, että kaikkia en ole tarvinnut. Näitä ominaisuuksia ovat esimerkiksi kalenteri ja musiikkiominaisuudet.

Älykellon ansiosta olen huomannut, miten ne päivät, jolloin on lähinnä istunut sohvalla katsellen televisiota, todella ovat aktiivisuuden kannalta heikkoja. Kello on muistutellut minuakin liikkumaan ja kannustanut siinä, että tavoitteet muun muassa askeleiden kohdalta täyttyisivät päivittäin. Vaikka olen aina mieltänyt itseni liikunnalliseksi, on kellon ansiota, että myös väsyneenä valitsen portaat hissin sijaan ja kotona esseetä kirjoittaessa muistan nousta välillä tuolistani ylös. Urheilusuoritusten mittaamisen lisäksi kello on siis patistanut minua olemaan arkisissa tilanteissa aktiivisempi. 

Ihmisten istuminen on lisääntynyt osin teknologian kehittymisen vuoksi, mutta teknologian ansiosta on mahdollista myös kumota istumisen haittoja liikkeen muodossa. Erilaisilla aktiivisuutta mittaavilla rannekkeilla on mahdollista lisätä motivaatiota aktiivisuuteen, esimerkiksi työmatkojen kulkemiseen auton sijasta kävellen tai pyörällä. Rannekkeiden muistutusten ansiosta pitkiin istumisaikoihin on mahdollista saada taukoja. Aktiivisuusrannekkeiden kehitys älykelloihin ja laaja tarjonta vastaa monien toivomuksiin itselle mieleisestä rannekkeesta.

Aktiivisin terveisin,

Jasmin R.

Sairaanhoitajaopiskelija 

Lähteet:

[1]  https://www.tiede.fi/artikkeli/jutut/artikkelit/nouse_tuolista

[2]  http://www.ukkinstituutti.fi/filebank/3226-Liike-vaikuttaa-heti-kuva.jpg

[3] http://www.ukkinstituutti.fi/tietoa_terveysliikunnasta/liikkumattomuus/suositukset-istumisen-vahentamiseen

[4] https://www.google.fi/search?q=polar+loop+2+swarovski&source=lnms&tbm=isch&sa=X&ved=0ahUKEwiYuO2_q73eAhVEqYsKHVXCAtcQ_AUIDigB&biw=1280&bih=610#imgdii=4VBxh7aWo9-EnM:&imgrc=BbBsWz2oPRtoWM:

[5] https://www.suunto.com/fi-fi/Tuotteet/Urheilulaitteet-ulkoiluun/suunto-3-fitness/suunto-3-fitness-gold/

[6] Jasmin Reittilä

Millainen sinusta tulee isona?

Harjoitteluni on tulossa päätökseen Teknologialainaamolla. Olen saanut kevään aikana kirjoittaa tänne blogiin minua kiinnostavista aiheista. Muutaman viikon sisällä valmistun sosionomiksi lastentarhanopettajan pätevyydellä. Mitä tulevaisuus tuokaan tullessaan, sitä en tiedä. Haluan tähän viimeiseen kirjoitukseeni koota harjoitteluni aikana tehtyä ajatusmatkaa.

Blogissa pohdin esimerkiksi Stephen Hawkingin merkitystä maailmalle, tulevaisuuden työmarkkinoita, teknologiaa syrjäytymisen ehkäisyssä sekä yksinäisyyden vaikutusta ihmisen hyvinvoinnille. Pohdin myös leikin merkitystä läpi ihmisen elämänkaaren, myötätuntoisuuden harjoittelua, geeniräätälöinnin hieman kauhistuttavia tulevaisuudenkuvia, sekä terveyssovellusten vaikutusta terveyteemme.

Kun tutkin pitkän iän salaisuuksia, totesin, että tämäkään asia ei ole mustavalkoinen. Enimmäkseen elämä on täynnä eri sävyjä, ja sehän vasta tekeekin tästä kaikesta niin kiehtovaa. Suomalaisen Hellä Karingin pitkän iän salaisuutena oli nimittäin valtavirrasta poiketen ”viina ja villit miehet!”

Ensimmäisessä blogitekstissäni pohdin hyvän elämän reseptejä. Minua on lapsesta asti kiinnostanut elämän tarkoitus. Minua ärsytti lapsena se, kun kysyttiin, mikä minusta tulee isona. Vastasin vaihdellen, että ratsupoliisi tai se setä, joka lentokentällä ajaa matkalaukkuja lentokoneisiin.

Sen sijaan että kysyisimme lapsilta, mikä sinusta tulee isona, voisimme kysyä, millainen sinusta tulee isona. Vastauksena voisi olla esimerkiksi onnellinen, ystävällinen, rakastava. Ajatella, jos pieni lapsi tottuisi tällaiseen ajatusmalliin. Maailma tarvitsee tekijöitä, mutta ennen kaikkea ihmisyyttä. Mitä enemmän blogiaiheisiin tutustuin, sitä vahvemmin ymmärsin, etten lopulta tiedä aiheesta juuri mitään. Sokrateen sanoin: tiedän vain sen, etten tiedä.

Hyvän elämän reseptini täydentyy päivä päivältä. Millainen minusta sitten tulee isona? Toivon mukaan hauska, lempeä ja ahkera. Sekä vähemmän murehtiva, ei niin itsekriittinen ja poikaystävälle harvemmin kiukutteleva.

My humanity is bound up in yours, for we can only be human together.
- Desmond Tutu

Kiittäen,
Rita Bahne
sosionomiopiskelija ja taivaanrannanmaalari

Parantavatko terveyssovellukset terveyttämme?

Suomen Telelääketieteen ja e-Health seura ry:n puheenjohtaja Arto Holopainen kertoo, että noin 200 000:sta terveyssovelluksesta yli puolet liittyy hyvinvointiin, ja neljännes sairauksiin ja hoidon hallintaan.

Terveyssovellusten avulla voimme lisätä tunnetta elämänhallinnastamme tai pitää kirjaa esimerkiksi liikkumisestamme ja unestamme. On myös olemassa paljon sovelluksia, joilla on hyvinkin yksinkertainen funktio. Esimerkkinä sovellus, joka muistuttaa juomaan vettä. Tämä lienee sopiva sovellus niille, jotka kaipaavat muistutusta tämän tärkeän perustarpeen tyydytykseen.

On paljon sovelluksia, joilla pyritään ylläpitämään mielenterveyttä. Sovelluksiin kirjataan tunteita, ajatuksia ja murheita. Virve Pekurinen, Minna Anttila ja Maritta Välimäki Turun yliopistolta pitivät luennon aiheesta ’Teknologia mielenterveyshoitotyön tukena’ Suomen Psykogeriatrisen yhdistyksen valtakunnallisilla koulutuspäivillä 21.4.2016. Esityksessä kiteytettiin, että teknologiaa voidaan käyttää itsehoitona sairauden uusiutumisen ehkäisyssä, sillä siitä voi olla apua hoitoon sitouttamisessa, oireiden seurannassa, toipumisen tukemisessa ja yleisen hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä. Esityksessä kerrottiin myös, että teknologiasta voi olla hyötyä silloin, kun muita hoitomuotoja ei saatavilla ja potilas odottaa hoitoon pääsyä. Pekurinen, Anttila ja Välimäki tiedostivat kuitenkin tarpeen yhteiselle eettiselle ohjeistolle ja standardeille. Kenties terveyssovellusten vaikuttavuutta voitaisiin arvioida sen mukaan, kuka sovellusta ja siihen tallennettuja tietoja hallinnoi.

Kuvan lähde.

Terveyssovelluksia löytyy paljon myös perheenlisäystä suunnitteleville, raskaana oleville naisille sekä pienten vauvojen vanhemmille. Vanhemmuuteen liittyviä sovelluksia on laidasta laitaan. On olemassa lukuisia ovulaatiota ja naisen kiertoa kartoittavia sovelluksia, jotka väittävät toimivansa raskauden ehkäisyssä ja raskaaksi tulemisen mahdollistajana. Helsingin sanomat uutisoi 12.1.2018, että Natural Cycle -nimistä sovellusta käyttäneistä naisista 37 on tullut ei-toivotusti raskaaksi. Raskauden ehkäisyssä ei sovelluksia voi luotettavina suositella. Ehkäisysovelluksia ei siis tule missään nimessä pitää täysin luotettavina ehkäisymenetelminä.

Moni nainen kärsii raskauden aikana raskausaikana poikkeavista verensokeriarvioista ja raskausajan diabeteksesta, joka vaatii myös omatoimista hoitoa ja seurantaa. Fujitsu onkin kehittämässä tekoälysovellusta raskausajan diabeteksen hoitoon.

On olemassa myös lukuisia vauvasovelluksia, johon kirjataan tietoja uuden perheenjäsenen uni- ja ruokarytmistä. Voivatko terveyssovellukset tulla lapsen ja vanhemman väliin, ja häiritä kiintymyssuhteen muodostumista? Annika Karjalainen ja Maija Virtanen ovat tehneet opinnäytetyön vuonna 2015 aiheesta ’Äitiys nykypäivänä - Älylaitteet ja sosiaalinen media osana vauva-arkea.’ He kysyivät:

Onko älylaite äidin ja vauvan arjessa apuri vai häiriötekijä? Miten älylaitteiden käyttö vaikuttaa äidin ja vauvan väliseen vuorovaikutukseen?

Opinnäytetyöstä selviää, että äitiyttä pidetään länsimaisessa kulttuurissa naisen suurimpana tehtävänä. Työssä nostetaan esille yksinäisyyden ilmiö, jota äidit herkästi kohtaavat - suomalaiseen äitiysihanteeseen kuuluu itsenäisyys ja yksin pärjäämisen kulttuuri. Opinnäytetyössä nostetaan esille myös se, että pienten lasten puheongelmat ovat yleistyneet. Yksi selittävä tekijä voi olla lapsen ja vanhemman vähentynyt vuorovaikutus. Aikaa käytetään entistä enemmän älylaitteella. Opinnäytetyön tutkimustulosten valossa äidit kokivat älylaitteet arjen apureina, mutta kuvailivat silti tilanteita, joissa älylaite saattaa viedä huomion lapsen kanssa käydyltä vuorovaikutustilanteelta.

Erään tutkimuksen mukaan harva hyötyy terveyssovelluksista, koska niistä saatu tieto on pinnallista. Liikuntasovelluksista ei välttämättä ole aina hyötyä. Niihin voidaan luottaa liian herkästi, vaikka ne antaisivat terveydentilasta hyvin mustavalkoisen kuvan. Emme enää osaa kuunnella kehoamme, vaan luotamme sovellukseen. Lääkärilehden julkaisussa kerrotaan, että terveyssovelluksia ei välttämättä valvota ammattilaisen johdosta. Jotkut ovat sitä mieltä, että terveyssovellukset ovat samaan aikaan harmittomia ja hyödyttömiä.

Omaa aktiivisuustasoa mittaavat sovellukset voivat mielestäni toimia hyvinä innostajina lenkille lähdössä. Välillä saa kuitenkin jäädä sohvalle makaamaan, sillä väsyneenä liikunnan aikana aiheutuvien vammojen ja tapaturmien riski lisääntyy. Kuuntele siis kehoasi, ennemmin kuin sovellustasi ja päätä sen mukaan, mikä on hyvinvointisi kannalta paras päätös tänään.

Terveyttä toivottavin terveisin,
Rita B.
sosionomiopiskelija

Miten elää 100-vuotiaaksi?

Pitkän iän salaisuus ja kuolemattomuus ovat kiehtoneet ihmisiä ajan saatosta asti. Geeniperimä vaikuttaa elinajanodotteeseemme, mutta suuri vaikutus on myös elintavoillamme. Suomalaisessa yhteiskunnassa elinajanodote on Tilastokeskuksen mukaan 2015 syntyneelle poikalapselle 78,5 vuotta ja tyttölapselle 84,1 vuotta.

Teknologia helpottaa arkeamme, mutta onko teknologia ratkaisu myös pitkään ikään?

Kuvan lähde.

Dan Buettner kertoi TedTalkissaan tutkimuksesta, jossa tutkittiin satavuotiaaksi elävien ihmisten elintapoja. Tutkimuksessa tarkasteltiin kolmea yhteisöä, joissa elinajanodote oli korkeammalla muuhun väestöön verrattuna. Satavuotiaaksi eläviä löytyi Japanin Okinawasta, Italian Sardinian saarelta sekä Kalifornian Loma Lindasta. Sekä Okinawan sekä Sardinian satavuotiaaksi eläjiä yhdisti kasvispohjainen ruokavalio, kävely luonnossa, vahva sosiaalinen tukiverkosto, positiivinen suhtautuminen elämään sekä hetkessä eläminen. Mielenkiintoista okinawalaisissa satavuotiaissa oli se, että he syövät itsensä 80% täyteen. Yhdysvalloissa satavuotiaita löytyi Loma Lindasta, Kalifornian osavaltiosta, Seitsemännen päivän adventistien joukosta. Heillä uskonnollisen yhteisön vahva sosiaalinen verkosto toimi tärkeänä tekijänä satavuotiaaksi elämisessä. Heidän ruokavalionsa oli usein myös kasvispainotteinen, eivätkä he käyttäneet alkoholia, tupakkaa tai muita päihteitä.

Satavuotiaaksi elämisessä tärkeäksi nousi myös se, että ihmisellä on syy elää. Tämä muistuttaa logoterapian isän, Viktor E. Franklin mietettä:

Those who have a 'why' to live, can bear with almost any 'how'.

Itävaltalainen Frankl vietti vuosia keskitysleirillä vankina ja lääkärinä. Frankl on kirjoittanut keskitysleirikokemuksistaan, joissa hän kuvailee keskitysleirin arkea ja sitä, mikä kannatteli vaikeina hetkinä jaksamaan elossapysymistaistelua. Syy elää kannatteli vaikeissakin olosuhteissa.

Tohtori-sivulla julkaistussa artikkelissa "Näistä merkeistä tiedät, että elät 100-vuotiaaksi", on lueteltu paljon samankaltaisia syitä pitkään ikään, kuin mitä Okinawan, Sardinian ja Loma Lindan satavuotiaiden keskuudesta havaittiin. Seurallisuus ja sosiaaliset kontaktit nousivat tärkeäksi. Myös kohtuullinen määrä liikuntaa päivittäin sekä normaali syke lisäsivät satavuotiaaksi elämisen mahdollisuuksia. Ruokavaliota sekä vyötärönympärysmittaa kannattaa myös tarkkailla terveyssyistä, jos mielii elää pitkään. Tiivistyksenä voidaan siis todeta, että kohtuullinen määrä liikuntaa ja kasvispainotteinen ruokavalio, sosiaalinen verkosto ja elämän tarkoituksen löytäminen voivat siivittää tien satavuotiaiden joukkoon.

Teknologia voi tehdä elämästämme monessa mielessä sujuvampaa, mutta tärkeää on ylläpitää fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista hyvinvointiaan myös ilman vempeleitä. Sosiaalisen verkoston vahvuus lienee parhain, kun ihminen tapaa toistaan kasvotusten – ei pelkästään sosiaalisen median kanavissa. Eräiden tutkimusten mukaan sosiaalisen median runsas käyttö voi lisätä syrjäytymistä.

Suomalainen Hellä Karing kuoli lokakuussa 2017, 114-vuoden iässä. Hänen pitkän ikänsä salaisuus hänen omien sanojensa mukaan: "Viina ja villit miehet!"

Aurinkoisin terveisin,
Rita B.
sosionomiopiskelija

Geeniteknologia, designer-vauvat ja ikuinen elämä

Keskiviikkona 25.4.2018 vietetään DNA-päivää. DNA eli deoksiribonukleiinihappo on elämän tärkein molekyyli, sillä siitä löytyy kaikki tarvittava tieto elämän mahdollistamiseksi. Perinnölliset sairaudet johtuvat geeneissämme olevista mutaatioista. Geeniteknologian kehitys helpottaa tulevaisuudessa sairauksien diagnosointia ja seulontaa. DNA-testauksella voidaan esimerkiksi tunnistaa yksittäisiä geenimuutoksia. Yleistä DNA-testiä, joka kertoo, mikä geeni ei toimi, ei kuitenkaan ole ainakaan toistaiseksi olemassa.

Ikääntyminen on tähän päivään mennessä ollut väistämätöntä. Solumme vanhenevat, vaikka kuinka käyttäisimme elävöittäviä kasvovoiteita. Soluillamme on kyky uusiutua ja korjata DNA:ta, mutta iän myötä tämä kyky vähenee, ja solumme alkavat vanheta. Tulevaisuuden geeniteknologian kehitys voisi auttaa meitä näyttämään nuoremmilta ja elämään terveempinä pidempään. Science Alertin jutussa kerrotaan, että tiedemiehet ovat onnistuneet pysäyttämään ikääntymisen hiirillä geeniteknologian avulla. Mitä hiiret edellä, sitä ihmiset perässä?  Onnistuneen geeniräätälöinnin avulla solumme eivät ikääntyisi.

Kuvan lähde.

Ylen julkaisussa 13.1.2017 kuultiin monia asiantuntijoita geeniräätälöinnin aiheesta. Syöpätutkija ja dosentti Juha Klefströmin mukaan tulevan 5-10 vuoden päästä geeniräätälöintiä voitaisiin kokeilla potilastyössä. Kantasolututkimuksen professori Timo Otonkoski taas tutkii geeniräätälöinnin vaikutuksia esimerkiksi lasten ykköstyypin diabeteksen hoidossa. Dosentti Pekka Katajisto kertoo, että solumme voivat jatkaa elämäänsä myös kuolemamme jälkeen - vuonna 1951 kuolleen Henrietta Lacksin soluja on käytetty tutkimuksissa yli 60 vuoden ajan.

Vaikka sairauksien seulonta ja hoito voi helpottua, geeniteknologian kehityksestä voi seurata myös eettisesti arvelluttavia asioita. Fortune kertoi vuonna 2017, että arviolta 20-30 vuoden päästä geeniteknologian avulla voidaan jossain määrin valita syntymättömän lapsen hiusten ja silmien väri - mahdollisesti jopa älykkyyteen voidaan vaikuttaa. Useat valtiot ovat toistaiseksi kieltäneet alkioiden geeniräätälöinnit. Miten käy, kun vanhemmat voivat, maksua vastaan, vaikuttaa syntymättömän lapsensa ulkonäköön tai jopa kognitiivisiin kykyihin? Fortune otsikoi juttunsa osuvasti: When Baby Genes Are for Sale, the Rich Will Pay.

Jos voisit valita, haluaisitko elää ikuisesti? Mitä ikuinen elämä merkitsisi esimerkiksi parisuhteille? ”Kunnes kuolema meidät erottaa” ainakin menettäisi merkityksensä.

Kuvan lähde.

Ehkä meidän elinaikanamme ei tarvitse stressata siitä, elämmekö ikuisesti. Luotettavilta tahoilta joskus kuulin, että parikymppisenä keho on parhaimmillaan. Naiskeho, etenkin, on silloin kukkeimmillaan lisääntymisen ja viehättävyyden kannalta. Myötätuulessa siis mennään jo!

Ei kuitenkaan syytä synkkyyteen, sillä lopuksi hauskoja faktoja DNA:sta: ihmisillä on keskenään 99.9% identtinen DNA, eli vain pienenpieni ero koodauksessamme tekee meistä yksilöllisiä. Sen lisäksi jaamme noin 95% geeneistämme simpanssien kanssa. Banaaniakin voisi pitää miltei lähisukulaisena, sillä jaamme sen kanssa 50% DNA:stamme.

Geenitietoisin terveisin,
Rita B.
sosionomiopiskelija

Myötätuntovaje ja tunneälykäs tekoäly

Keskiviikkona 18.4. vietettiin ensimmäistä kertaa valtakunnallista opiskelijoiden mielenterveyspäivää. Sen järjesti Nyyti ry, joka on opiskelijoiden mielenterveyttä edistävä valtakunnallinen yhdistys. Kampanjateemana oli tänä vuonna myötätunto. Nyyti ry:n järjestämässä keskustelutilaisuudessa keskiviikkona 18.4. puhuttiin myötätunnosta ja sen harjoittelusta. Myötätunto on tärkeä taito, koska jokainen meistä tekee virheitä, on keskeneräinen ja epätäydellinen. Moni meistä on kriittisempi itseään kuin kanssaihmisiä kohtaan. Jokainen voi pysähtyä miettimään, millä tavoin itselle puhuu. Onko oma sisäinen ääni lempeä ja myötätuntoinen vai varsin armoton? Puhuisitko samaan sävyyn ystävällesi, kuin puhut itsellesi?
 
Suomalaisia vaivaa myötätuntovaje, kertoi psykoterapeutti Annamari Heikkilä Anna-lehdelle 2016. Eräässä yhdysvaltalaistutkimuksessa osoitettiin suomalaisten olevan yksi vähiten myötätuntoisista kansoista maailmassa.

Kuvan lähde.

Myötätunto on tärkeää myös työelämässä. Talouselämän kirjoituksen mukaan myötätunto edistää työn imua ja luovuutta. Tekstissä korostetaan myötätunnon tärkeyttä etenkin nyt, kun tekoäly korvaa osan ihmisen tekemästä työstä. Vaikka teknologia pystyy auttamaan meitä rutiininomaisessa työnteossa, esimerkiksi luovuutta on vaikea opettaa tekoälylle, sillä se edellyttää tekoälyltä tietoisuutta ja mielikuvitusta.

Rana el Kaliouby kirjoitti Technology Review ’lle lokakuussa 2017, että tekoälyä pyritään nykyään kehittämään niin, että se tunnistaa mielialamme non-verbaalisten vihjeiden avulla. Kaliouby antaa esimerkkinä auton, joka havaitsee ajajan väsymyksen ja ottaa ajon vastuulleen. Toinen esimerkki on peili, joka aistii kasvoiltamme väsymyksen, ja muokkaa tilan valaistusta ja äänimaisemaa mielialallemme sopivaksi. Kaliouby uskoo, että tunneälykäs tekoäly voisi olla todellisuutta viiden vuoden sisällä.

Tunneälykäs tekoäly voi tulevaisuudessa auttaa meitä ymmärtämään toisiamme paremmin. Tästä tulee mieleeni rauhankone, joka on aivosyöpää sairastavan tekoälytutkijan Timo Honkelan testamentti. Honkelan rauhankoneen avulla ihmiset oppivat ymmärtämään toisiaan paremmin ja sitä kautta ratkaisemaan konfliktejaan. Rauhakoneen voi siis ajatella olevan myös myötätunnon edistäjä.

Myötätunto kehittyy varhaislapsuuden kokemuksissa sekä kiintymyssuhteissa vanhempaan, kerrotaan Oulun ylioppilaslehden julkaisussa. Jos tunteista ei ole opittu puhumaan tai lasta ei ole lohdutettu, ei ole ihme, että myötätuntoisuus ei ole päässyt kehittymään. Kampanjateeman mukaisesti haastan kaikki pohtimaan, miten voisit olla myötätuntoisempi itseäsi ja kanssaihmisiä kohtaan. Terapeutti Elina Tanskasta lainatakseni:

"Moni tiristää itsestään väkisin lisää tehoja, kun parasta olisi vain silittää omaa päätä".

Myötätuntoisin terveisin,
Rita B. sosionomiopiskelija